Seitsemän päivää

Moikka!
Nyt ollaan eletty lähes viikko lagottoista elämää Kodan kanssa. Hyvin on mennyt. Koda on loisto koira. Nopea oppimaan, eikä tahdo pahaa kellekkään. Koda ei ole tehnyt pahuuksia. Jos minulta on kysytty miten Kodan kanssa menee olen aina vastannut melkein samat asiat. Tässä esimerkiksi viimeisin vastaus kysymykseen, miten Kodan kanssa on mennyt?

Hyvin on kodan kanssa sujunut se on melkeempä sisäsiisti, kiitos kasvattajan ne on käynyt pääsääntöisesti ulkona pissalla ja kakkalla viisviikkoisista. Viime yönkin Koda pidätti hyvin. Vähän se heräs neljältä inisemään, mutta jaksoi odottaa seittemään. Yleensä heräillään kuudelta pissalle mutta parina aamuna se on nukkunu pitempään. Se puree paljon ja kaikkea liikkuvaa ja on innokas ulkoilija, ei millään tulisi sisälle. Se osaa myös istua, antaa tassun ja mennä maahan sekä odottaa pieniä hetkiä. Se ei aina edes huuda kun sen jättää yksin, mutta välillä meteli on kauhea.

Eli hyvinhän meillä on mennyt. Välillä meteliä tosiaan on kun jättää Kodan itsekseen leikkimään, mutta kyllä se on hetken päästä luovuttanut. Jos olohuoneessa istuu ja Koda on itsekseen leikkiaitauksessaan saattaa se alkaa komentamaa, mutta kun sitä ei noteeraa, se alkaa puuhata omia juttujaan.
Koda tosiaan osaa seurata käsiä lelujen sijasta ja tykkää hyökätä käsiin. Yleensä silloin ote vaan irroitetaan vähin elkein ja tarjotaan lelua, jos tämä ei auta, vaan Koda jatkaa käsiin ja päälle hyökkäilyä noustaan seisomaan eikä kiinnitetä Kodaan huomiota, silloin Kodan kiinnostus siirtyy leluun ja kun Koda alkaa leikkiä lelulla voidaan yhtyä leikkiin ja kehua.
Ilkeyksiin Koda ei ole vielä ryhtynyt tosin kerran epähuomiossaan hän kaatoi vesikupin ja on parikertaa myös itse sukeltanut sinne. Samoin kerran seisoi ruokakupissa. Koda istuu ja odottaa ennen ruokaa hienosti ja nyt aletaankin opetella odottamista lisää. Koda tykkää käydä ulkona ja onkin jo kiertänyt ja tutkinut tontin monta kertaa.
Koda nukkuu mieluiten selällään ja uneksii paljon. On hauskaa seurata sohvalta, kun koda nukkuu selällään jalat ilmassa ja potkii, haukkuu ja heiluttaa häntää nähdessään hurjia unia.

Meillä alku on lähtenyt käyntiin mukavasti! Loppuun vielä muutama kuva viikolta.

Hyvää Joulua!

Anna&Koda

Taas bloggaillaan!

Kuten otsikkokin kertoo, ei blogi ole ensimmäiseni. Olen pitänyt muutamaa blogia ennen tätä, tarkalleen kolmea, tämä on nyt neljäs. Aloitin blogin pidon jo 2009, silloin oli silmissä Vaihto-oppilasvuosi, vanha vaihtari blogini löytyy yhä vanhasta osoitteestaan ( annainsaksa.blogspot.com ), postin tosin samalla tililläni olleet muut blogit niiden käviämäärien pienuuden vuoksi. Blogeista tiesi vain muutama ystävä ja jatkan kuitenkin vanhaa elämästäni kertovaa blogia tähän blogiin. Nyt meillä on vaan uudet jännät aiheet, nimittäin minulle tiistaina tuleva lagoton pentu ja blogissa nähtäväksi jääkin miten elämä koiran kanssa luistaa.

Tasan viikko sitten sain iloisia uutia Kangasalan Come Se Kennelistä, minulle oli siellä nimittäin suloinen pikku  lagotonalku vapaana! Pieni persoonallisen näköinen poika. En ollut uskoa uutisia todeksi ja olin melko epäilevä, olin jo jotenkin tuuduttunut ajatukseen, että en saa koiraa ensimmäisellä yrittämällä. Toisin kuitenkin kävi, enkä voi kuvitella itselleni muuta koiraa kuin Come Se Balla Coi Lupi "Tanssii susien kanssa", on se pikkumies niin lapsuudenkaveriani sitaaten minun näkönen koira!

Tiistaina haen pojan kotiin. Luulen, että vasta kun pentu on kotona uskon todella, että sain sen. Vieläkin olo on hieman epäilevä tuntuu kuin jotain pahaa voisi vielä käydä enkä saisikaan sitä. Luulen, että tunne johtuu oikeastaan siitä, että olen odottanut vaan niin kauan ja hartaasti. En halua nyt minkään menevän mönkään, eikä mikään varmasti menekkään.

Pennun tuloon on jo valmistuttu; on ostettu pari lelua, kynsisakset, trimmaussakset, ruoka- ja juomakuppi sekä talutin. Koulussa tein jo aikaisemmin syksyllä nahkatyö tunneilla nahkataluttimen sekä pannan, mutta ne ovat aikuiselle sopivampia, joten ne odottelevat palveluaikaansa. Lisäksi isäpuoleni rakensi ison aidatun peuhualueen olohuoneeseen, jossa on matot lattialla ettei tassu luista. Itsekkin siivosin huoneeni pennulle turvalliseksi ja asetin mattoja lattialle. Koko talo on nyt valmis pennun tuloon. Sitten kun pentu on varmempi tassuistaan, pääsee se matottomallekkin alueelle. Aluksi pysytään muutamassa huoneessa, sitten pennulla onkin 200 neliötä tutkittavana.

Nyt jännityksellä odotan ensimmäisiä päivä, viikkoja ja kuukausia koiran omistajana. Koulussa aikaisissa aamuissa ei ole ollut haastetta, tuskin siitä tulee nytkään! Luotan kuitenkin taustajoukkouhini; kasvattajaan ja kotivääkeen, tämän hetkiseen tietouteeni sekä tiedonjanooni. Kyllä pennusta kunnon koirakansalainen tulee!

Seuraavaa postausta kirjoitankin sitten jo varmaan pennun kanssa. Kuulemisiin!